Pakko hehkuttaa että olen kyllä niin tyytyväinen tuohon Uskoon <3

Mentiin tosiaan treenaamaan perus tottista ja koiratanssia Finlandiatalon takana olevalle kentälle kahden muun koirakon kanssa. Itse olin ennen lähtöä ihan hermona: Entä jos bussikuski ei otakaan meitä kyytiin? Entä jos Usko karkaa? Mitä jos se ei kuuntelekaan yhtään silloin kun paikalla on vieraita koiria? Usko hoisi onneksi homman kotiin: bussissa se makoili rennosti jaloissani tarkkaillen muita kanssamatkustajia ja perille päästyä toimi kuin unelma. Treenattiin ilman hihnaa ja oikeasti oli kuin mitään muuta ei olisi paikalla kuin minä ja Usko (ja se juustolla ja lihapullalla varustettu namipussi). Usko ei piitannut kahdesta muusta koirakosta eikä meinannut lähteä kertaakaan paimentamaan tai mitään vaikka kentän halki kulki niin pyöräilijöitä kuin lapsiperheitäkin, se oli kokonaan minun <3 No lukuunottamatta paria kertaa kun höpötin toisen treenaajan kanssa, silloin se hipsi vähänmatkan päähän tutkimaan tuoksuja, mutta tuli heti luokse kun kutsuin.

Pitäisi varmaan luottaa tuohon koiraan enemmän. Se vaan kun on elänyt lunnisten kanssa joiden kuulo toimii vaihtelevasti niin on vaikeaa sisäistää sitä seikkaa että koira jopa kuuntelee ja haluaa toimia kanssani häiriöidenkin alla. Uskoa voisi varmasti pitää lenkeilläkin vapaana, mutta kun itselläni se vaan meinaa olla sitä stressaamista että entä jos se nyt sinkoaakin jonkun lenkkeilijän perään joka on näin Uskon luonnetta ja kuuliaisuutta ajatellen hyvin, hyvin epätodennäköistä (Usko ei oikein välitä vieraista ihmisistä, toisin kuin Nemo). No mutta pikkuhiljaa se luottamus kasvaa ja kehittyy :)
 
Oltiin taas sunnuntaina konalassa treenaamassa. Ensin oli Uskon rally-toko treenit. Pidin Uskoa toista kertaa radalla ilman hihnaa ja hienosti pysyi mukana eli ei lähtenyt touhottamaan muiden koirien luokse :)

Tässä video Uskon rally-toko -treeneistä 17.10.2010

Mielestäni meni ihan hyvin taas, mutta edelleen on paljon harjoiteltavaa. Ensikerralla on sitten epäviralliset kisat kurssilaisten kesken ja 6.11. sitten ensimmäiset kunnon kisat Porvoossa :o

Myöhemmin päästin pojat agilityradalle. Olen nyt harjoitellut Uskonkin kanssa esteitä, lähinnä hyppyjä ja putkea. Vauhtia kyllä löytyy vähän liikaakin, välillä kun juostaan ohi esteistäkin. Aika sooloilua siis vielä, etenkin kun en ole itsekään tottunut noin nopeaan koiraan, mutta pikkuhiljaa. Toivotaan että keväällä päästäisiin aloittamaan kunnon treenaaminen, jos vaan pojan terveys sen sallii.

Uskon agilitytreenit 17.10.2010

Nemo taas sipsuttelee rauhallisemmin, mutta eipä sekään aina puhtaasti mene kuten ei mene oma ohjauksenikaan.

Nemo agilitya 17.10.2010

Tänään sitten Finlandiatalon kentälle treenaamaan perus tottista ja koiratanssia, koiratanssikisatkin ovat jo pelottavan lähellä O___o; Loppuun vielä kuva noista hönösistä, kiitos Lissu :)
Picture
 
Uskolla on paha tapa hyppiä pöytätasoja vasten. Tästä johtuen olemme mm. muutamaa paistolastaa, rahapussia, laukkua, kameran suojusta ja bussikorttia köyhempiä. Vaarallisinta hommasta tekee tietenkin hella. Lieden päälle jää välillä kuumaa ruokaa odottelemaan jäähtymistä ja nappien kääntö ei vaadi kummoistakaan töytäisyä. Onneksi enää ei tarvitse pelätä nimittäin tilaamani liesisuojus saapui toissapäivänä. Olen kyllä yllättynyt miten vaikeaa on löytää liesisuojus joka suojaa hellan nappeja, oikeasti olen metsästänyt ties kuinka monta kuukautta säännöllisen epäsäännöllisesti eri liikkeistä, mutta mistään ei ole löytynyt. Tai sitten olen etsinyt yksinkertaisesti vääristä paikoista. No, löysin kuitenkin lopulta yrityksen joka valmistaa lieden nappuloiden suojuksia nimenomaan lemmikkitalouksiin. Pistin tilauksen menemään ja jäin odottelemaan. Kului muutama viikko, kävin katsomassa yrityksen sivuja onko toimituksissa jotain ongelmaa ja kas, sivuilla luki että yritys on lopetettu... Meinasin jo luovuttaa, mutta sitten löysin if turvakaupan ja sieltähän se suoja sitten löytyi. :)
Picture
Nappulaläpän lisäksi pakettiin kuului tosiaankin tuo liesisuoja joka estää lasta/lemmikkiä pudottamasta esimerkiksi kuumaa kattilaa. Tuo onkin hyvä, vaikka hieman hankaloittaa ruoanlaittoa etulevyillä, ei tarvitse pelätä että joku pannu tai kattila kaatuu/lipeää sen vieressä seuraavan koiran niskaan.

Näin muuten viikko onkin ollut melko hiljainen. Olen ollut flunssassa joten aika on vierähtänyt lähinnä kotona maaten. Onneksi on mies joka osallistuu koirien hoitoon, muuten Usko olisi juossut varmasti seinillä. Noh, huomenna jatkuu treenit, luvassa agilitya ja rally-tokoa, mahtaa löytyä molemmilta intoa ja energiaa. :)

Loppukevennykseksi karvakamut eli Usko ja Nami.
Picture
 
Eilen oli viimeiset harjoitukset alkeiskurssilla, sunnuntaina sitten jatkokurssille. Itseasiassa jatkokurssi alkoi jo viime viikon sunnuntaina. Huomasi kyllä että nyt ei olekaan enää alkeiskurssin ja alokasluokan rata; ensimmäinen kierros oli melkoista sooloilua, mutta ihan hyvin siitäkin selvittiin :)

Tässä vielä video viimeisistä alkeiskurssin treeneistä.

Uskolla ei oikein tuo keskittyminen pelittänyt, mistä lie johtui? Ettei vaan kengistäni, ehei, vaikka hyvin tuo tuntui treenien jälkeen puskassa viihtyvän. Rakastan shelttien housuhapsuja, tietenkin ripurapurallaata oli niissäkin, mene siinä sitten bussilla kotiin. Onneksi tuo on sentään sen verran siisti että pyyhki takapuolensa ruohikkoon eli ei nyt ihan pahin mahdollinen takamus ollut.
 
Usko on tavan energiapakkaus. Tämä tarkoittaa sitä että joka arkiaamu yritän viedä sen riehumaan koirapuistoon. Puistolle on matkaa vajaa kilometri eli joku 10min menee yhden suunnan matkaan. Puistolla sitten vapaana juoksentelua noin 20min jonka jälkeen kotiin aamupalalle. Lisäksi nakataan molemmille puruluut suuhun ennen töihin ja kouluun lähtöä, etenkin Usko rakastaa luiden järsimistä joten kodin muu irtaimisto saa olla yleensä rauhassa. Noh, tämä oli taas niitä aamuja kun ei jaksanut, käytiin 20 minuutin aamukävelyllä ja puruluut oli loppu... VIRHE!
Picture
Picture
Picture
Noh, ainakin sillä on hyvä maku kenkien suhteen -.-;
 
Joka myös Uskona tunnetaan. Tänään on 22.9. joka tarkoittaa sitä että meidän pikkuinen papimme juhlii ensimmäistä syntymäpäiväänsä.

Onnea Usko 1-vuotta!
 
Päästiin rally-tokon jatkokurssille joka alkaa sunnuntaina :) Näillä näkymin näyttää myös siltä että perjantain agikisat ja hurrja halloween-koiratanssi kilpailu ensikuussa onnistuvat \o/ Toivotaan nyt etten iloitse liikaa etukäteen, koskaan ei tiedä mitä sattuu, nytkin on vähän kipeä olo *koputtaa puuta*

Sateisen sään vuoksi olen harjoitellut Uskon kanssa lähinnä kotona noita koiratanssi-liikkeitä. Ainoa ongelma meinaa olla Nemo, Nemon mielestä kun kaikki huomio on HÄNEN. Ehdin tänään viime hetkellä pelastaa keittiön maton, Nemon mielestä on huutava vääryys huomioida Uskoa. Ja joku vielä väittää ettei koira osaa kostaa, Nemo osaa ainakin. Jos hommat ei mene Nemon mielen mukaan seurauksena on jokin ilkityö kuten ne pissat matolle.

Olen kyllä edelleen hämmästynyt miten nopeasti Usko oppii. Ollaan tässä muutama päivä harjoiteltu uusia ja vanhoja, jo vähän treenattuja liikkeitä ja edistys on huomattava. Usko osaa nyt seuraavat liikkeet istu, maahan, paikka, seuraa, eteen ja tänne-liikkeiden lisäksi:

Välistä: Pujottelee jalkojen välistä niin eteenpäin liikuttaessa, paikallani seistessä (kasi) kuin sivulle astuessani.
Pakita: Usko peruuttaa jalkojeni välistä. Liike ei ole aivan sitä mitä ensin hain, mutta oikeastaan Usko on tehnyt siitä hauskemman.
Peruuta: Peruuttaa taaksepäin. Tätä ei ole vielä paljoa harjoiteltu.
Kurre: Istuu etutassut ilmassa. Tasapaino ei vaan ole vielä kohdallaan eli vaatii lisää harjoitusta.
Kävele: Kävelee/pyörii takajaloilla seisten kuono koskettaen kättäni tai jotain objektia. Vaatii vielä lisää harjoitusta.
Hyppää: Hyppää käden/kepin/jalan/jonkun muun yli. Vaatii vielä lisää harjoittelua.
Munkki: Kiertää minut ympäri myötäpäivään.
Erkane: Juoksee U:n mallisen kaaren noin 3-5 metrin päästä minusta. Vaatii lisää harjoittelua, ei irtoa vielä kunnolla.
Yhdessä: Usko nousee seisomaan minua vasten ja yhdessä kävellään takaperin. Vaatii vielä harjoittelua sillä Uskon mielestä kivempaa olisi pyöriä paikoillaan kuin kävellä takaperin.
Ryömi: Ryömii maassa. Onnistuu kun näytän kädellä, mutta pikkuhiljaa yritän saada toimimaan ilman kädellä näyttöä.
Kieri: Kierähtää ympäri. Aloitettiin harjoittelu toissapäivänä. Alkaa pikkuhiljaa oivaltaa idean ja tänään kierähti jo puolittain itse.
Olka: Kiertää taakseni ja nostaa etutassut olkapäälleni. Tarkoitus olisi opettaa vielä laskemaan pää olkapäätäni vasten. Oivaltaa jo melko hyvin, ainut miinus vaan se että meinaa nostaa etutassut olalle jo siinä vaiheessa kun on kylkeni kohdalla kiertämässä taakseni, eli pakko muistaa pitää pitkähihaista jollen halua raapimisjälkiä.
Loikka: Ihan uusi liike. Idea oli opettaa Usko hyppäämään paikallaan, mutta Usko alkoi jo kehitellä omaa versiotaan. Tällä hetkellä loikasta on siis muodostumassa liike jossa Usko tekee ilmassa 180 asteen käännöksen.

Tuossa nyt jotain meidän liikkeitä, lisää on tulossa kunhan vanhat on hallinnassa :)
 
Viimekertaisesta päivityksestä on taas vierähtänyt tovi, mutta saanen anteeksi jos selitän syyksi sen että olen 5pv viikosta koulussa, 1-3 iltaa töissä, 2-4 krt viikosta treenaamassa koirien kanssa + päälle vielä kodinhoito, mies, kolme marsua ja sosiaalinen elämä kuten kaverit + tietenkin ah ne ihanat koulusta tulevat kotitehtävät... Ai mikä vapaa-aika X____x No ok, on sitäkin, vaikkei nykyään aina uskoisikaan :)

Tosiaan treenailtu ollaan mahdollisuuksien mukaan ja alustavia suunnitelmia olen kyhäillyt tälle vuodelle. Ensimmäisenä suunnitelmana olisi epävirallinen agilitykilpailu espoossa 17.9. jos vaan onnistun muuttamaan työvuoroni, muuten jää väliin :/ Lisätietoa löytyy täältä. Ajattelin startata Nemon kisauran suosiolla möllikisoissa, Nemon kuulo kun on tunnetusti valikoivaa sorttia. Jos kisapaikalla sitten näyttää siltä että kaikki muu kiinnostaa rataa enemmän voidaan jättää kisat väliin. Toivon kuitenkin että jonkun herkkujuuston voimalla saan Nemon huomion itseeni ja rataan, se kuitenkin osaa jos haluaa.

Uskolle taas olen katsellut hirrmuiset Halloween-kisat Janakkalassa 30.10. jos vaan kyyti järjestyy. Kyseessä siis koiratanssi-kilpailu. Kappaleen jo tiedänkin ja osan liikkeistä, pitäisi vaan opettaa koreografiat Uskollekin. Onneksi aikaa on vielä yli kuukausi <- Se perus, eli edellisenä iltana väännän jotain seuraamista musiikin tahtiin.

Ilmoitin myös Uskon rally-tokon jatkokurssille, toivotaan vaan että mahdutaan mukaan, paikkoja kun on kai rajoitetusti. No mutta jos hyvin menee aloitetaan jatkokurssi kahden viikon päästä. Rally-toko-puolellekin olen alkanut katselemaan kisoja sillä silmällä ja jos kyyti järjestyy meidät voi bongata jälleen Janakkalassa 20.11. Lisätietoa löytyy täältä.

Lopuksi vielä muutama treenivideo:

Nemon ratatreeni
Nemo kepittää
Uskon rally-toko harjoitus

Paljon on kyllä vielä tehtävää, etenkin itselläni. Tuosta rally-toko videosta on pakko myöntää että ohitin erään tehtäväruudun kokonaan, ehkä pitäisi olla tarkkaavaisempi radalla ._____. Nemonkin kanssa agility on vielä melkoista hosumista. Toivon että päästäisiin joskus jonkun seuran ohjattuihin treeneihin. Noh, keväällä alkaa taas valintakokeet, jospa sitä vaikka molempien poikien kanssa kävisi kokeilemassa.
 
Kesä tuli ja meni, mutta se ei meitä niinkään haittaa. Töissä oli kiireistä ja tuskaisen kuuma eivätkä koiratkaan, etenkään Usko tuntuneet pitävän hellepäivistä. Ressukka oli välillä niin tuskaisen oloinen että melkein teki mieli ajella tuo paksu turkki ihan lyhyeksi sängeksi.

Kuumien kelien vuoksi treenailukin on jäänyt vähiin. Löysin meille aivan unelma treenipaikan muutaman kilometrin päästä. Sellainen syrjäinen nurmikenttä espoon leppävaaran urheilupuistossa. Autotietä ei ole lähimain ja kentän edessä on kätevästi aidattu jalkapallokenttä ja takana melko leveä oja joten Nemoakin uskaltaa pitää melko huolettomasti vapaana. Miinuksena vaan tosiaan kuumat kelit ja se etten tietenkään ole ainut joka tuon paikan on keksinyt. Iltaisin kenttä on lähes poikkeuksetta varattu, yleensä kentällä potkitaan palloa, mutta välillä näkee myös frisbeen heittäjiä ja muita koiran kanssa treenaajia. Ollaan nyt sitten tähdätty treenit pääasiassa aamuun, joka meinaa tosin olla minulle rankkaa, olen kuitenkin iltaihminen. Nuo meidän "aikaiset" aamutreenitkin meinaavat tosin olla liian myöhään (noin klo 8-10), treenien loppuvaiheessa meinaa jo olla melkoisen kuuma. No mutta kohta on syksy, sitten ei ole enää niin kuuma ja kenttäkin on todennäköisesti useammin vapaana. Hyvä tuossa paikassa on muuten myös se että se sattuu olemaan paikka mihin lumet tunnutaan auraavan pois tieltä eli talvella tuo nurmikenttä on sellainen korkeiden lumikasojen ympäröimä aurattu kehä.

Nyt sitten tarkoituksena olisi treenailla 1-3 kertaa viikossa tuolla kentällä. Olen ottanut molemmat pojat mukaan, saavat opetella samalla kärsivällisyyttä. Jätän siis toisen kentän laidalle odottelemaan sillä välin kun treenaan toisen kanssa. Voi sitä huutoa. Onneksi ei ole taloja lähimain. Kummasti tuo tosin nostaa motivaatiota, siinä vaiheessa kun sivuun jätetty pääsee kentälle koiran motivaatio on huipussaan, jopa Nemo meinaa tehdä automaattisesti kaikki mahdolliset temppunsa tyyliin "kato mua! Oon taatusti parempi kun toi!". Olen nyt treenannut Nemon kanssa perus tottelevaisuutta, hommasin naksuttimen ja tuntuu että nyt sujuu paljon paremmin esim. maahan meno kun naksuttimella saa kätevästi "palkattua" juuri oikeaan aikaan. Uskon kanssa harjoitellaan myös ihan perus tottelevaisuutta jonka lisäksi tulee treenattua koiratanssia. Tämä siis tarkoittaa sitä että treenaan Uskoa enemmän kuin Nemoa. Yleensä siis otan ensin Uskon kanssa perus tottista, sitten sama Nemon kanssa jonka jälkeen Uskon kanssa koiratanssiliikkeiden opettelua.

Meillä alkoi myös torstaina Uskon kanssa rally-toko. Vielä on melko aikaista sanoa onko tämä se meidän laji, mutta katsotaan, ainakin toistaiseksi laji vaikuttaa meille sopivalta :)

Nemon kanssa taas jatketaan agilityn parissa. Kesällä on ollut pientä taukoa treeneistä, mutta nyt syksyllä taas ehtii. Olen tosiaan tulostellut mölli-ratoja ja niitä ollaan nyt sitten kokeiltu. Vauhtiakin alkaa pikkuhiljaa löytymään. Hieman olen vilkuillut jo möllikisojakin, jos sitä uskaltaisi lähteä kokeilemaan. Pelottaa vaan tosiaan se miten Nemo pysyy hallinnassa vieraalla maaperällä se kun on edelleen lunnikoira ja lunni tekee mitä huvittaa. Yhdellä hetkellä saatetaan seurata kuuliaisesti sivulla ja toisella hetkellä kuuroutua totaalisesti >.<
 
Eilen oli Zelmarian shelttien kenneltapaaminen Järvenpäässä. Oli mielenkiintoista nähdä miltä Uskon sukulaiset ja muutenkin enempi jenkkilinjaa edustavat sheltit näyttävät jenkkeihin kun ei kovin usein törmää. Seassa pyöri myös muutama meille tutumpi siro yksilö, loppujen lopuksi eron huomasi melko selvästi. Jenkeillä näyttää olevan raskaampi rakenne, jalat ovat paksummat ja minusta hieman lyhyemmätkin mitä itse seurailin. Monilla oli myös Uskon tapaan melko lurpat korvat.

Nuo linjaerot jakavat varmasti melkolailla mielipiteitä, toiset tykkää muhkummasta kuin toiset. Itse olen tykästynyt ehkä hieman enemmän nyt tuohon jenkkilinjaan, kunhan ei ole liian raskas. Tykkään eritoten Uskon rakenteesta, se on sellainen jämäkkä, mutta noh, eikös se mene niin että oma koira se paras koira <3 Uskohan on puoliksi jenkkilinjainen, isä on Kanadasta tuotu jenkkilinjan edustaja ja emä taas on Tsekeistä missä sheltit ovat pitkälti samaa siroa linjaa mitä meillä täällä Suomessa.

Muutaman kuvankin ehdin napata, harmi vaan että linssissä näytti olleen jotain likaa joten kuvien yläreunat ovat hieman sumeat :/
Toiseksi viimeisessä kuvassa Usko ja Uskon äiti Usva, arvatkaa kumpi on äiti ja kumpi on poika ;) Usko painaa kaksi kertaa äitiään enemmän ja on muutenkin siroon Usvaan verrattuna melko jyhky. Ei siis liene ihme että synnytys oli ollut melko vaikea.

Muissa kuvissa olevien koirien nimiä en muista nyt ollenkaan, koiria oli melko monta enkä harmi kyllä ehtinyt kuvaamaan kaikkia :/ Tuo enemmän mustaa omaava sheltti taisi olla Uskon puolisisko Iines. Iines muistuttaa mielestäni hyvin paljon Uskon isää Aarretta.