Ja Usko se vaan kasvaa O__o Jännityksellä seurataan miten iso poika siitä oikein tulee.

Ollaan tässä harjoiteltu erilaisia peruskäskyjä ja temppuja, on se vaan nopea oppimaan, etenkin kun Nemo näyttää mallia. On ne vaan yli-ihania tapittaessaan vierekkäin ylöspäin ja sitten kun antaa käskyn niin oikein kilpaa noudatetaan sitä. Voi kumpa sama toimisi ilman namipalojakin, Uskon kanssa nyt vielä on toivoa, mutta Nemolta on turha odottaa mitään ilman herkkuja. Usko osaa nyt sitten jo istua, mennä maahan ja tulla luokse, melkoisen hyvin sujuu myöskin seisominen, tassun antaminen ja paikalla olo. Hihnassa kauniisti kulkemistakin pitäisi alkaa tosissaan treenata, nyt vaan ei olla oltu hirmuisesti ulkona Uskolla kun on ollut vatsa kuralla ja minulla on nuha, toivottavasti molemmat vaivat menevät piakkoin ohi.

Alla kuvia päivältä 25.12. Äippä vei pennun ulos telmimään. Kuvaus vain osoittautui haasteelliseksi Usko kun tahtoi kokoajan olla mammassa kiinni aina siihen asti kunnes lunnityttö Bruuni käveli vastaan. Harmi vaan Bruunista ei ole nyt kuvia, olen hidas reagoimaan :<

 
Vietettiin Joulu miehen vanhempien luona. Matka ei ollut sentään pitkä, parikymmentä minuuttia espoosta helsingin puolelle jonka ajan Usko oli oikein nätisti, yhtään ei huutanut eikä hirveästi venkuroinutkaan mitä nyt piti maisemia päästä ihmettelemään :)

Perillä jännitin lähinnä sitä' miten Usko reagoi täysin vieraaseen paikkaan ja ihmisiin ja sitä miten Usko ja Whiskey reagoivat toisiinsa. Hyvin kuitenkin meni, rohkeana poikana Usko lähti heti tutkimaan paikkoja eikä Whiskeykään tuntunut pelottavalta, varmaan senkin vuoksi että Usko on jo isompi mitä Whiskey :3 Kohta jää Nemokin jo taakse, Usko painaa nyt jo 7,2 kiloa mitä punnittiin eläinlääkärissä ja höm, ikää on se 12vk, miksi ihmiset luulee meidän shelttiä aussieksi? -.-;

Jouluherkkuja eivät pojat harmi kyllä pahemmin saaneet Uskolla kun oli vatsa sekaisin jo valmiiksi, mutta onneksi oli leluja mukana.
Whiskeyllä oli hieno kauluri :)
Poikien tohinoita.
 

 
Tänään on Uskon rokotuspäivä ja samalla käydään näyttämässä noita Nemon mustapäitä uudelleen. Saapa nähdä miten bussimatka vauvan kanssa sujuu :)

Muutama kuva tästä aamusta:
Uni unni. Hemmetin tilasyöppö, painuisi lumihankeen nukkumaan, ei ne lunnit varmasti ennen wanhaankaan sängyssä nukkuneet >.<
Sain ikuistettua pojista kuvan vieretysten ilman kähinää! \o/
Mamman pikkupoika <3
 
Taas kun kulunut tovi siitä kun viimeksi kirjoitin. Minun PITI päivittää blogia nyt vähintään joka toinen päivä ettei Uskon kasvaminen menisi ihan sivusuun, mutta... Tarvitsen lisää aikaa. Töissäkään ei ole nyt nettiä toiminnassa, tosin nyt Joulun alla koneella ei ehtisi pahemmin käydäkään. Kotona taas häärii nämä kaksi hassutassua, mies sekä kolme marsua joten aika kuluu melko tehokkaasti ja se vapaa mitä jää jäljelle kuluu yleensä kirjan, pelien tai TV:n parissa rentoutuen.

Muttamutta, molemmat pojat voivat oikein hyvin, aluksi tosiaan varauduin siihen että kuluisi tovi ennenkuin Nemo hyväksyy uuden perheenjäsenen. Ihme kyllä Nemo tosiaankin hyväksyi samantien Uskon, Usko saa vapaasti kiipeillä Nemon niskassa, viedä puruluut suusta, leikkiä kaikilla leluilla... Olen ihan ihmeissäni. Kyllähän Nemo välillä vähän ärtyy, mutta kertaakaan se ei ole satuttanut Uskoa, lähinnä se on sellaista lunnikoiran kimakkaa ärtymyskiljumista että "mee pois!"

Usko on myös uskomattoman nopea oppimaan. Pojulla on ikää siis nyt se 10vk ja nyt jo on melkein sisäsiisti, ainut vaan ettei osaa vielä pidättää kovin hyvin. Usko osaa jo myös melko hyvin istua käskystä, esimerkiksi ulkoa tullessa meillä on aina tapana laittaa koirat istumaan ennen hihnan irrotusta. Myöskin käskyt ei, irti, pois ja tänne alkavat olla hallussa, on meillä fiksu pieni shelttipoika :)

Loppukevennykseksi vielä kuvat pojista;
"Onks pakko nousta ylös jos ei taho?"