Usko nähtävästi päätti että nyt loppuu vauvailu. Hei hei Uskon ihanan pehmoiset untuvakarvat :(
Eilen oltiin taas Konalassa treenaamassa agilitya, otin vaihteeksi molemmat mukaan jota en taida tehdä enää ikinä >.< Usko ei malta millään odottaa sivummalla vuoroaan vaan nostaa kamalan metakan. Olisihan se juu ihan hyvä opettaa tuolle junnulle kärsivällisyyttä, jättää vaan räkytys ja hihnassa tempoilu huomiotta -> huomaa ettei huutamalla ei saa huomiotani -> toiminto toivon mukaan sammuisi, mutta ongelma on siinä että kyseessä on sisätilat ja viereisellä kentällä treenit samaan aikaan. Muutenkin Uskon meno meinaa käydä ylikierroksilla, päästessään radalle se haukkuu, se sinkoilee... Ei hyvä juttu, agilityssa ei pidä sählätä, voi sattua pahastikin. Eli poikken saa nyt luvan kasvaa henkisesti, katsotaan sitten keväämmällä tai ensi syksynä tuota agilitya uudelleen, nyt vaan keskitytään perus tottikseen, rally-tokoon ja koiratanssiin.
Pienen lunnipojan kanssa harjoiteltiin radalla saksalaista ja twisteriä. Pitäisi koittaa tehdä ja laittaa meidän ratapiirroksia tännekin. Nemossa taas on kyllä se ongelma ettei se meinaa irrota tarpeeksi ja vauhtia ei meinaa löytyä. Voisin melkeinpä pikakävellä radan läpi. No mutta pikkuhiljaa ja omaksi iloksemmehan me Nemon kanssa treenaillaan, en oletakaan sen yltävän mihinkään SM-tasolle, hyvä jos saadaan joskus 0-rata aikaan. :)
Keskiviikkona sitten rally-tokoa, jos nyt saadaan tila vuokrattua ja tarpeeksi porukkaa, olen taas melko upeasti myöhässä näiden järjestelyjen kanssa.
Eilen oltiin taas Konalassa treenaamassa agilitya, otin vaihteeksi molemmat mukaan jota en taida tehdä enää ikinä >.< Usko ei malta millään odottaa sivummalla vuoroaan vaan nostaa kamalan metakan. Olisihan se juu ihan hyvä opettaa tuolle junnulle kärsivällisyyttä, jättää vaan räkytys ja hihnassa tempoilu huomiotta -> huomaa ettei huutamalla ei saa huomiotani -> toiminto toivon mukaan sammuisi, mutta ongelma on siinä että kyseessä on sisätilat ja viereisellä kentällä treenit samaan aikaan. Muutenkin Uskon meno meinaa käydä ylikierroksilla, päästessään radalle se haukkuu, se sinkoilee... Ei hyvä juttu, agilityssa ei pidä sählätä, voi sattua pahastikin. Eli poikken saa nyt luvan kasvaa henkisesti, katsotaan sitten keväämmällä tai ensi syksynä tuota agilitya uudelleen, nyt vaan keskitytään perus tottikseen, rally-tokoon ja koiratanssiin.
Pienen lunnipojan kanssa harjoiteltiin radalla saksalaista ja twisteriä. Pitäisi koittaa tehdä ja laittaa meidän ratapiirroksia tännekin. Nemossa taas on kyllä se ongelma ettei se meinaa irrota tarpeeksi ja vauhtia ei meinaa löytyä. Voisin melkeinpä pikakävellä radan läpi. No mutta pikkuhiljaa ja omaksi iloksemmehan me Nemon kanssa treenaillaan, en oletakaan sen yltävän mihinkään SM-tasolle, hyvä jos saadaan joskus 0-rata aikaan. :)
Keskiviikkona sitten rally-tokoa, jos nyt saadaan tila vuokrattua ja tarpeeksi porukkaa, olen taas melko upeasti myöhässä näiden järjestelyjen kanssa.
RSS Feed